Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikolla tavoitteet saavutettiin hyvällä yhteispelillä
Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikko on jättimäinen rakennus, joten myös puisten ja metallisten julkisivuverhoilujen asentaminen oli mittava urakka. Projekti sujui erittäin hyvin, sillä pääurakoitsija Skanskan ja Kerabit Julkisivujen yhteistyö oli kitkatonta.
Helsingin Ruskeasuolle on noussut Suomen ensimmäinen yhdistetty raitiovaunu- ja bussivarikko, joka tulee olemaan Helsingin raitioliikenteen päävarikko myöhemmin uudistettavan Koskelan varikon ohella. Lisäksi varikkoalue toimii Helsingin seudun liikenteen bussivarikkona.
Varikolla on säilytystilat sadalle 28–35 metriä pitkälle raitiovaunulle. Säilytystilan lisäksi raitiovaunuille on kuusi vuorokausihuoltopaikkaa, kahdeksan korjauspaikkaa sekä sorviraide. Varikon katolla on bussikansi, jonne mahtuu 220 kappaletta 14-metrisiä busseja. Lisäksi varikolle tulee kaksi bussien vuorokausihuoltopaikkaa.
Ruskeasuon varikko on rakennettu ympäristö huomioiden. Rakentamisessa on käytetty vähähiilistä betonia, ja rakennusjätteestä 90 prosenttia on kierrätetty hyötykäyttöön. Varikon pääurakoitsija on ollut Skanska ja rakennuttaja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n tytäryhtiö Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy. Kerabit Julkisivut toteutti rakennuksen puiset ja metalliset julkisivuverhoilut ja asensi RipRap-elementtiräystäät.
1 700 neliötä kuusipaneelia
Varikon julkisivusta suuri osa on verhoiltu puulla, mikä antaa mukavasti pehmeyttä betonirakennuksen ilmeelle. Paneelit on pintakäsitelty kestokuultokäsittelyllä, jossa on kevyt sävytys mutta joka jättää puun syykuviot näkyviin.
– Kerabit Julkisivujen urakka on ollut näkyvyyden puolesta kokoaan isompi. Puuverhoilu on kuitenkin se asia, joka pitkälti määrittelee, miltä tämä rakennus näyttää. Vaikka puujulkisivu on niin sanotusti vain kuultokäsiteltyä kuusta ja ajattelisi sen olevan melko tavanomainen, kokonaisuudesta tuli näyttävä, Skanskan aluevastaava Mahdi Khanbabaei toteaa.
– Puuverhoilu on asennettu piilokiinnityksin, joten ulkoasu on viimeistellyn oloinen, Kerabit Julkisivujen projektinjohtaja Jyrki Reijola täydentää.
3 000 neliötä metallista poimulevyä
Kerabit Julkisivut teki myös varikon julkisivujen metalliverhoilut poimulevyllä, jota asennettiin ykköskerroksessa talon sisäpuolelle näkyvään julkisivuun sekä rakennuksen kannella olevan bussien vuorokausihallin julkisivuun. Verhoiluun käytettiin JanLan harmaata Aalto S18 -poimulevyä, jossa on kestävä Hiarc-pinnoite.
– Metalliverhoilujen osalta Kerabit löysi sopivat ratkaisut siistiin julkisivun poimulevyjen asennukseen, vaikka olimme vetäneet jo jonkin verran talotekniikkaa julkisivuseinän läpi toimistotiloihin ja halleihin. He osasivat ahtaissa paikoissa muokata sitä ylhäällä, jossa työ oli teknisesti hankalampaa, Mahdi Khanbabaei hymyilee.
Puu- ja metalliverhoilujen lisäksi Kerabit Julkisivut teki varikon räystäät pintapellityksineen RipRap-räystäselementeistä, joita asennettiin noin 650 metriä.
Mittava ja mieluisa urakka
Varikko on suorastaan jättimäinen laitos, ja sen toteuttaminen on ollut erittäin mieluisa projekti niin pääurakoitsija Skanskalle kuin Kerabit Julkisivuillekin.
– Kun niputtaa kahtena urakkana tehdyt puu- ja metalliverhoilut, niin olihan se meille iso urakka. Ja myös mieluinen sellainen. Olen ollut näissä hommissa viitisen vuotta, ja tämä on ehkä paras projekti tältä ajalta. Ainahan työmaalla jotkin asiat takkuavat, mutta kaiken kaikkiaan Ruskeasuolla kaikki sujui normaalia paremmin, Jyrki Reijola tuumailee.
– Tämä on ollut onnistunut projekti. Mukana on ollut myös useita toimijoita, joten eri asioiden yhteensovittaminen on vaatinut paneutumista. Saamamme palaute on kuitenkin ollut erittäin positiivista, sekä tilaajalta että muilta. Hanke on pysynyt hyvin aikataulussa, ja työn jälki on ollut hyvä, Mahdi Khanbabaei säestää.
Sujuvaa yhteistyötä
Toimiva yhteistyö pää- ja muiden urakoitsijoiden välillä on edellytys onnistuneelle urakalle. Tämä vanha totuus päti myös Ruskeasuon varikon kohdalla, sillä avoimen ja aktiivisen vuorovaikutuksen ansiosta työt etenivät sujuvasti.
– Tällä työmaalla pystyttiin sopimaan tavattoman hyvin kaikki asiat. Poikkeuksellisen hyvää oli se, että jos me emme päässeet aikataulusyistä tekemään omaa urakkaamme, meillä teetettiin muita töitä, joten odottelua ja tyhjäkäyntiä ei päässyt syntymään. Se on aika harvinaista, eikä sitä todellakaan tapahdu joka työmaalla, Jyrki Reijola kiittelee.