Helsingin kaupunkiympäristön toimialan talo on näyttävä kolmeosainen rakennus Kalasatamassa. Tunnusomaista Kaupunkiympäristötalolle on rouhea materiaalisuus, joka on saatu aikaan tiilen, puun, kuparin ja betonin ilmeikkäällä yhdistelmällä. Materiaalien hallittu käyttö on edellyttänyt vankkaa ammattitaitoa.
Kalasatamassa sijaitseva massiivinen Kaupunkiympäristötalo kokoaa kattojensa suojiin kaikki Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut. Näyttävin muuratuin holvikaarin varustettu Kaupunkiympäristötalo on laajuudeltaan yli 40 000 neliömetriä, ja se koostuu seitsemästä maanpäällisestä ja yhdestä maanalaisesta kerroksesta. Rakennuksen puhutteleva arkkitehtuuri mukailee Kalasataman vanhaa teollista rakennuskantaa.
Näyttävä ja vaativa kokonaisuus
Kaupunkiympäristötalon pääurakoitsija oli Skanska. Kerabit Julkisivut puolestaan teki aliurakointina julkisivun ikkunapeilit accoya-puusta ja kuparista. Lisäksi Kerabit Julkisivut toteutti mittavan määrän ulkopuolen täydentäviä rakenteita, kuten rakennuksen kolmella kattoterassilla sijaitsevat paviljongit, jotka ovat hyvin monimuotoiset.
Skanskan työmaapäällikkö Ossi Narinen toteaa, että Kerabit Julkisivujen osuus koko projektista oli maltillisen kokoinen, mutta sitäkin näkyvämpi ja myös varsin vaativa.
– Julkisivun puiset ja metalliset yksityiskohdat ovat merkittävä osa rakennuksen ilmettä. Kerabit Julkisivujen yksi iso etu on, että he hallitsevat hyvin erilaiset materiaalit ja osaavat tehdä toteutukset niin, että materiaalit toimivat yhdessä. Julkisivujen puu- ja kuparielementit on lisäksi toteutettu piilokiinnityksellä, mikä sekin vaatii erityisosaamista.
Myös kattoterassien erikoiset paviljongit edellyttävät kykyä hallita eri materiaaleja eheänä kokonaisuutena ja halukkuutta tarttua vaativiinkin haasteisiin.
– Yksi paviljongeista esimerkiksi oli apilanlehden muotoinen. Sen sisäpuoli on puuta ja ulkopuoli rei’itettyä kuparilevyä, joten se ei olisi onnistunut ilman eri materiaalien monipuolista osaamista, Ossi Narinen jatkaa.
Erikoisosaaminen ratkaisi – toki hinnan ohella
Osaaminen ja ammattitaito painoivat vaakakupissa, kun Kerabit Julkisivut valikoitui yhteistyökumppaniksi.
– Kerabit Julkisivut sai nämä urakat yksinkertaisesti siksi, että he osaavat tehdä kaikkea sellaista, mitä muut eivät osaa. Kerabit Julkisivujen toteuttamat osa-alueet olivat hyvin vaativia, ja niihin oli hankala saada tekijää. Kerabit Julkisivut sen sijaan oikein mielellään tarttui niihin – ehkäpä juuri siksi, että ne olivat haasteellisia, Ossi Narinen puntaroi.
Rakennusprojekteissa hinta on vääjäämättä keskeinen tekijä. Varsinaisen loppusumman lisäksi vähintään yhtä merkittävää on se, millä perustein se muodostetaan.
– Sen lisäksi, että Kerabit Julkisivut tarttuu hankalampiinkin haasteisiin, se on valmis tarjoamaan urakan kiinteällä hinnalla. Se on aika harvinaista, sillä muut eivät sitä välttämättä tee, vaan haluavat tehdä tuntityönä, mikä hankaloittaa kustannusten ennakointia.
Aktiivisella otteella syntyi onnistunut projekti
Kaupunkiympäristötalon urakka sujui kokonaisuudessaan mallikkaasti, vaikka rakennusprojekteissa ei koskaan voi täysin välttyä pieniltä poikkeamilta.
– Kaupunkiympäristötaloa rakennettiin keskellä synkintä koronakevättä 2020, ja se aiheutti Kerabit Julkisivuillekin hetkellisiä resurssipulmia, mutta niitä pyrittiin ratkaisemaan aktiivisesti. Erityiskiitokset haluaisin antaa Kimmo Ripatille siitä, että hän oli koko ajan itse mukana, eikä ajatellut, että hän tekee sopimuksen ja työntekijät hoitavat homman. Arvostan sitä, että joukkoja johdetaan edestä.
Kerabit Julkisivujen toimitusjohtaja Kimmo Ripatti haluaa kuitenkin korostaa, että kaikki onnistuneet projektit perustuvat asiansa osaavaan asiakkaaseen sekä avoimeen yhteistyöhön.
– Kuten todettu, projekti oli monin tavoin haastava, ja vaatimustaso oli korkea, mutta silti Skanska pystyi luomaan sellaiset edellytykset, että hanke oli hyvä viedä maaliin. Voin kyllä kehua koko työmaaorganisaatiota heidän kyvystään tehdä yhteistyötä ja järjestää kaikki siten, että urakka hoitui niin sujuvasti kuin mahdollista. Erityisesti pitää mainita työmaapäällikkö Ossi Narinen ja projektipäällikkö Mikko Stenius, joiden tapa hoitaa asioita rauhallisella tavalla oli ehkä se tärkein avain onnistumiseen, Kimmo Ripatti kiittelee.
Kun Ossi Nariselta kysyy, uskooko hän kokemustensa perusteella yhteistyön Ripatin kanssa jatkuvan vastaisuudessakin, vastaus tulee ykskantaan.
– Ihan varmasti.
Kuvagalleria
