Ota hulevedet hallintaan pihan ja pihakannen kunnostuksen yhteydessä

Nykytietämyksen ja uusien säännösten mukaisesti toteutettu hulevesien hallinta on olennainen tekijä sekä rakennuksen että ympäristön hyvinvoinnin kannalta. Hulevesien hallinta onkin hyvä päivittää ajan tasalle pihan ja pihakannen kunnostuksen yhteydessä.

Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka virtaa pois maan pinnalta, rakennusten katoilta ja muilta vastaavilta pinnoilta.

– Hulevesien hallinta on tärkeää rakennuksen hyvinvoinnin kannalta, sillä hallitsemattomina hulevedet voivat aiheuttaa varsin ikäviä kosteusvaurioita rakenteisiin ja johtaa jopa homeongelmiin, Kerabit Katon projektipäällikkö Tuomas Joona toteaa.

Hulevettä ei saa johtaa naapuritontille tai kadulle, eikä huleveden johtamisjärjestelyistä saa olla haittaa naapureille. Jos kiinteistö sijaitsee huleveden viemäröintialueella, se pitäisi liittää hulevesiviemäriverkostoon. Mikäli alueella ei ole yleistä hulevesiviemäriä, hulevedet imeytetään maaperään ja johdetaan avo-ojiin. Nykypäivänä hulevesiä halutaan viivyttää mahdollisimman paljon niiden syntypaikoilla, joko viherkattojen avulla tai maanalaisilla viivytyssäiliöillä.

Hulevesien hallinnalla voidaan vähentää hulevesiviemäristöön kohdistuvaa rasitusta, mikä on omiaan pienentämään viemärien tulvariskiä.

Hulevesien hallinnan periaatteet

Nykyaikaisen hulevesien hallinnan perusperiaate on, että viemäriverkostoon johdetaan niin vähän vettä kuin mahdollista. Hulevesien hallinta tapahtuu pääsääntöisesti neljällä tavalla:

• Vähentäminen
• Imeyttäminen
• Viivyttäminen
• Johtaminen

Huleveden määrää voi vähentää muun muassa pienentämällä kattojen ja muiden tiiviiden pintojen pinta-alaa. Vastaavasti suositaan imeyttämistä eli käytetään läpäiseviä pintoja ja viherkattoja, joiden kasvillisuus käyttää ja haihduttaa vettä. Hulevesiä, joita ei saada imeytettyä tulee viivyttää tontilla mahdollisimman pitkään, ennen kuin ne johdetaan tontin ulkopuoliseen hulevesijärjestelmään.

Toimiva hulevesijärjestelmä on moniosainen kokonaisuus

Toimiva hulevesijärjestelmä on kokonaisuus, jossa otetaan huomioon itse rakennus ja sen vesikatto, rakennukseen mahdollisesti liittyvä pihakansi sekä muu tonttiosuus.

Hulevesijärjestelmässä on ensinnäkin vedenpoisto talon katolta vesikouruineen ja syöksyränneineen.

Jottei katolta syöksytorvien kautta poistuva hulevesi kuormita perustuksia, se johdetaan pois rakennuksen vierestä sadevesikaivoilla ja -putkistoilla. Lisäksi rakennusta ympäröivän pintamaan tulisi kallistaa seinästä poispäin 15 cm kolmen metrin matkalla. Rakennuksen perustusten kuivatuksesta huolehditaan salaojilla. Käännetyissä rakenteissa eli pihakansissa käytetään salaojamattoa, joka poistaa hulevedet vedeneristeen päältä.

Imeyttämisen suhteen ihannetilanne on, että hulevedet saadaan ainakin pääosin imeytettyä takaisin maahan jo niiden syntypaikalla. Viheralueet ja -katot toimivat hyvin imeyttämisessä. Niiden lisäksi voidaan hyödyntää kaivoja ja painanteita sekä maan alle rakennettuja imeytyskerroksia.

|  Viherkatot auttaa vähentämään huleveden määrää, sillä ne toimivat imeyttäjinä ja niiden kasvillisuus käyttää ja haihduttaa vettä.

Viivyttämisessä hyödynnetään pääsääntöisesti virtaamaa hidastavia viivytyskaivoja, joihin vesi johdetaan sadevesikaivoista.

– Viivytyskaivoja voisi verrata akkuihin, jotka latautuvat eli täyttyvät, kun sataa. Sateen loppuessa vesilataus purkautuu hiljalleen pienestä putkesta esimerkiksi avo-ojaan, Tuomas Joona vertaa.

Imeyttäminen ja viivyttäminen voivat tapahtua myös päinvastaisessa järjestyksessä, eli ensin viivytetään vettä viivytyskaivossa, josta se johdetaan hitaasti imeyttävään rakenteeseen.

Viimeinen vaihe on johtaa hulevedet hallitusti pois tontilta.

Hulevesien hallinta ajan tasalle

Monissa kiinteistöissä hulevesien hallinta on nykytietämyksen ja uusien säännösten valossa puutteellista.

Nyrkkisäännön mukaan jokaista sataa neliötä kohden pitäisi olla yksi kaivo, mutta monissa iäkkäämmissä kohteissa on vain yksi kaivo esimerkiksi 300 tai 500 neliötä kohden. Samaten on paljon vanhoja kohteita, joissa ei välttämättä ole vedenerityksiä, salaojajärjestelmistä puhumattakaan.

– Hulevesien hallinta onkin hyvä päivittää nykysäännösten mukaiseksi vesikaton, pihan ja pihakannen kunnostuksen yhteydessä, Tuomas Joona toteaa.

Suunnitteluun satsaaminen kannattaa

Hulevesien hallinta ei sinänsä ole vaikeaa, mutta kyse on monisyisestä kokonaisuudesta, jonka eri osa-alueilla vaaditaan teknistä osaamista. Suunnitteluun kannattaa siis panostaa, kun taloyhtiössä kaavaillaan pihan ja pihakannen saneeraamista sekä kunnostuksen yhteydessä toteutettavia hulevesiratkaisuja.

– Kaikki lähtee suunnittelun onnistumisesta. Suosittelen käyttämään yhtä ja samaa suunnittelijaa, joka tekee sekä kunnostus- että hulevesisuunnitelman. Etenkin pienemmissä kohteissa myös valvonta kannattaa ottaa samalta tekijältä, sillä hän tuntee suunnitelmansa ja vastaa niistä. Kyse on kuitenkin yhdestä kokonaisuudesta, Tuomas Joona summaa.

|  Rakennesuunnittelu: Aarno Insinööritoimisto Oy, www.aarno.fi