EPD-lukuohje – vinkkejä EPD-ympäristöselosteiden tulkintaan

Mikä on EPD, mihin sitä tarvitaan ja mitä tietoa siinä on? Vastaukset näihin kysymyksiin ja paljon muutakin tietoa EPD:hen eli ympäristöselosteeseen liittyen löydät tästä artikkelistamme.

Mikä EPD on ja miten se laaditaan?

EPD:t eli ympäristöselosteet (Environmental Product Declaration) ovat dokumentteja, joissa esitetään tuotteen ympäristövaikutukset. Tiedot perustuvat elinkaarianalyysiin (LCA) tuotteen koko elinkaaren ajalta, eli tuotteen ympäristövaikutukset selvitetään raaka-ainehankinnasta sen elinkaaren loppupäähän saakka. Laskennassa huomioidaan esimerkiksi tiedot energian ja resurssien kulutuksesta, tuotanto- ja mahdollisesti myös käyttövaiheen ympäristövaikutuksista sekä jätteen syntymisestä materiaalin käytöstä poistamisen yhteydessä ja tuotteen mahdollisesta kierrätyksestä.

Rakennustuotteiden EPD:t laaditaan EN 15804+A2 ja ISO 14025 / ISO 21930 standardien mukaan, ja niiden tulee olla riippumattoman asiantuntijan verifioimia. Julkaisu tapahtuu EPD-ohjelman operaattorin kautta, näitä on useita. Meillä Kerabitilla operaattorina on EPDHub.

Kolmannen osapuolen verifioimat ympäristöselosteemme löydät nettisivuiltamme Tuotedokumentit-sivulta, kyseisten tuotteiden tuotesivuilta sekä EPDHub Librarysta hakusanalla ’Kerabit’.

Miksi ja mihin EPD:itä tarvitaan?

EPD:n tietoja tarvitaan, kun selvitetään tuotteiden

• hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia
• sisältämiä haitallisia aineita,
• resurssi- ja materiaalitehokkuutta sekä
• soveltuvuutta kierrätykseen, uudelleenkäyttöön tai loppusijoitukseen.

Lisäksi

• EPD tarvitaan, kun lasketaan rakennuksen hiilijalanjälkeä ympäristöministeriön ilmastoselvityksen mukaisesti,
• verifioidun EPD:n avulla voidaan saada hyötyjä, kun rakennukselle haetaan ympäristöluokitusta (esim. LEED, BREEAM, RTS),
• EPD auttaa osaltaan vähähiilisempien tuotteiden kehittämisessä,
• lainsäädännössä on suunnitteilla, että rakennustuotteiden ympäristövaikutukset tullaan tulevaisuudessa todennäköisesti liittämään osaksi rakennustuotteiden CE-merkintää / suoritustasoilmoitusta (DoP).

Mitä tietoa EPD:stä löytyy?

Ympäristöselosteen alkusivuilla on tietoa mm. EPD:n voimassaoloajasta, käytetyistä standardeista, soveltamisalasta, laatijasta, verifioijasta, julkaisuoperaattorista, käytetyistä ohjelmista ja tietokannoista. Lisäksi ilmoitetaan, mitä yksikköä kohti laskelma on tehty:

• ilmoitettu yksikkö (declared unit) tai
• toiminnallinen yksikkö (functional unit), mikäli EPD kattaa käyttövaiheen eli B-moduulit.

Selosteen seuraavilla sivuilla on kuvaus tuotteesta ja sen koostumuksesta sekä valmistajasta, valmistusmenetelmästä ja kuvausta eri vaiheista, rajauksista ja kohdituksista, kuljetusetäisyyksistä, asennusmenetelmistä sekä käyttöiän lopusta tehdyistä oletuksista. Nämä tiedot ovat tärkeitä kahden erilaisen ympäristöselosteen vertailun kannalta.

Selosteen loppupuolella on taulukoita, joissa esitetään tuotteen ympäristövaikutuksia eri elinkaaren vaiheiden mukaisesti jaoteltuina.

Ympäristövaikutuksista lämmityspotentiaali eli GWP (Global Warming Potential) on tällä hetkellä keskeisin tuotteiden vertailussa käytetty indikaattori. Sen yksikkö on kg CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti. GWP kuvaa eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta, ja siitä käytetään myös nimitystä hiilijalanjälki. Sen lisäksi EPD:ssä esitetään laajasti muitakin indikaattoreita otsonikadosta rehevöitymiseen ja resurssien kulutukseen. Vaikutusluokkia ovat esimerkiksi

• ilmastonmuutos eli vaikutuspotentiaali ilmaston lämpenemiseen:
  • GWP-fossil = fossiiliperäinen
  • GWP-biogenic = eloperäinen
  • GWP-luluc = maankäyttö ja sen muutos
  • nämä kolme yhteensä = GWP-total eli kokonaisvaikutus
• otsonia tuhoavat aineet, jotka ohentavat otsonikerrosta (ODP),
• maaperää ja vesistöjä happamoittavat päästöt (AP), jotka vahingoittavat ekosysteemejä ja rakennettua ympäristöä,
• ravinnekuormitus eli rehevöitymistä aiheuttavat päästöt (EP), jotka aiheuttavat happikatoa vesistöissä,
• uusiutumattomien energiavarojen ja mineraalivirtojen ehtyminen, joka aiheutuu näiden resurssien hyväksikäytöstä.

EPD:n osat eli moduulit

• A1-A3 tuotevaihe
  • A1 = raaka-aineiden hankinta
  • A2 = raaka-aineiden kuljetus tehtaalle
  • A3 = tuotteen valmistus tehtaalla
  • lasketaan yhteen A1-A3
• A4-A5 rakentamisvaihe
  • A4 = kuljetus tehtaalta asiakkaalle / käyttäjälle
  • A5 = työmaatoiminnot eli asennus
• B käyttövaihe
  • B1 = tuotteen käyttö rakennuksessa
  • B2 = kunnossapito
  • B3 = korjaukset
  • B4 = osien vaihto
  • B5 = laajamittaiset korjaukset
  • B6 = energian käyttö
  • B7 = vedenkulutus
• C elinkaaren loppu eli purkuvaihe
  • C1 = purkaminen
  • C2 = purkujätteen kuljetus
  • C3 = kierrätys ja poltto
  • C4 = loppusijoitus
• D elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset (ilmoitetaan erikseen)
  • D = muut vaikutukset, eli mahdolliset ympäristöhyödyt, joita tuotteen uudelleenkäytöstä, hyödyntämisestä ja kierrätyksestä syntyy, esimerkiksi vaikkapa lämmön talteenotosta tuotteen polton yhteydessä.

EPD:n laajuus

Ympäristöselosteita on erilaisia ja niiden laajuus (scope) vaihtelee sen mukaan, mitä elinkaaren vaiheita eli moduuleja on huomioitu. EPD:itä on tällä hetkellä ainakin seuraavanlaisia:

• kehdosta tehtaan portille (cradle-to-gate) A1-A3
• kehdosta tehtaan portille (cradle-to-gate) A1-A3 ja lisäksi C1-C4 ja D
• kehdosta tehtaan portille optioin (cradle-to-gate with options) A1-A3 ja lisäksi C1-C4, D sekä lisämoduulit A4 ja/tai A5 ja/tai B1-B7
• kehdosta tehtaan portille optioin (cradle-to-gate with options) A1-A3 ja lisäksi A4 ja/tai A5
• kehdosta hautaan (cradle-to-grave) A, B, C ja D eli kaikki elinkaaren vaiheet

Meillä Kerabitilla on yleisimmin käytössä kehdosta tehtaan portille (cradle-to-gate with options) eli A1-A3 ja lisäksi A4-A5, C1-C4 ja D.

Lukujen esitysmuoto EPD:ssä

Erilaisten ympäristövaikutusten arvot voivat vaihdella suuresti, esimerkiksi muutamasta kilosta gramman miljardisosaan. EPD:n taulukoista tulisi vaikeaselkoisia ja tilaa vieviä, jos luvut ilmoitettaisiin desimaalilukuina. Tästä syystä käytetään ns. tieteellistä lukumuotoilua, eli kymmenen potensseja. Esimerkiksi

• -1,25E-01 luetaan ”-1,25 kertaa kymmenen potenssiin -1”, joka on desimaalilukuna -0,125
  • pilkkua siirretään potenssin mukaisesti eli siis yksi vasemmalle, koska on miinusmerkkinen
  • alussa oleva miinusmerkki osoittaa, että päästöt ovat negatiivisia, eli esimerkiksi vaikkapa puupohjainen tuote sitoo hiilidioksidia
• 2,02E-03 luetaan vastaavasti ”2,02 kertaa kymmenen potenssiin -3”, eli desimaalilukuna 0,00202.
  • pilkkua siirretään siis kolme vasemmalle, koska potenssi on negatiivinen
• 1,20E01 puolestaan luetaan ”1,20 kertaa kymmenen potenssiin 1” eli desimaalilukuna 12,0
  • pilkkua siirretään siis yksi oikealle, koska potenssi on positiivinen.

Voiko kahta EPD:tä vertailla keskenään?

Kahden ympäristöselosteen vertailu voi olla hyvinkin haasteellista. Usein vertailu onkin parasta tehdä rakennusosatasolla. Tuotteita voidaan keskenään verrata vain silloin, jos kyseessä on täysin vastaava ja samat tekniset ominaisuudet omaava, samaan rakennetyyppiin soveltuva tuote. Tuotteiden teknisen vastaavuuden lisäksi tulee huomioida useita seikkoja. Selosteiden laatimistapoihin, tehtyihin oletuksiin, elinkaaren vaiheisiin ja rajauksiin tulee perehtyä huolellisesti, sekä ymmärtää eroavaisuudet niissä.

EPD:n valmistumisajankohta vaikuttaa muun muassa käytettyjen tietokantojen ajantasaisuuteen. Voimassaoloaika on yleensä 5 vuotta. On huomioitava, onko EPD tehty uusimman standardin EN 15804+A2, vai vanhemman EN 15804+A1 version mukaisesti. Tieto standardiversiosta löytyy EPD:n etusivulta:

Ilmoitetut yksiköt tulee erityisesti huomioida, koska ne vaihtelevat tuotteesta riippuen. Yksikkö voidaan ilmoittaa esimerkiksi kiloa, tonnia, kuutio- tai neliömetriä kohti. Meillä Kerabitilla bitumikermien ilmoitettu yksikkö on valmistettu neliömetri, eikä siinä ole huomioitu limityksiä.

Ympäristöselosteiden teossa käytetään erilaisia ohjelmistoja ja tietokantoja. Selosteisiin voidaan valita eri skenaarioita esimerkiksi tuotteen elinkaaren loppua koskien ja käyttövaiheesta syntyviä päästöjä voidaan tarkastella eri ajanjaksoilta.

Usein tuotevaiheen (A1–A3) arvoja pidetään tärkeimpinä, koska ne perustuvat suurelta osin tietoihin todellisista prosesseista. Muut ympäristövaikutukset perustuvat enemmän oletuksiin ja keskiarvoihin tuotteiden tulevasta käytöstä.

Yleisimmin katsotaan tätä arvoa: GWP-total A1-A3. Sen yksikkö on kg CO2e, ja se löytyy EPD:n taulukko-osion ensimmäisestä, EN 15804+A2 mukaisesta taulukosta: