Kasvaako katolla sammalta? Miksi ja miten se kannattaa poistaa?

Sammal, jäkälä ja levä vahingoittavat kattopintaa varsinkin jos ovat kauan saaneet kasvaa katolla. Mekaaninen puhdistus ja torjunta-aineen levitys puhdistavat katon useaksi vuodeksi eteenpäin ja pidentävät katon käyttöikää.

Suomen katoilla kasvaa nykyään enemmän levää, jäkälää ja sammalta kuin 30–40 vuotta sitten. Syynä tähän on ympäristön parantuminen: nykyään sadevesi on vähemmän hapanta, ja raskasmetallien sekä muiden myrkkyjen määrä on onneksi vähentynyt merkittävästi. Aiemmin hapan sade tappoi kasvuston, mutta nykyisin tilanne on toinen.

Sammaleen pH-arvo on yleensä lievästi hapan, vaihdellen tyypillisesti välillä 4,0–6,0. Sammalet viihtyvät happamissa ympäristöissä, minkä vuoksi ne ovat yleisiä kosteilla ja varjoisilla pinnoilla, kuten kattotiilillä, joissa happamat olosuhteet voivat säilyä pitkään.

Sammal ja pakkasrapautuma – tiilikaton vaurioitumisen yhdistelmä

Pakkasrapautuma syntyy, kun vesi imeytyy kattotiilen huokosiin ja halkeamiin. Jäätyessään vesi laajenee 9 %, aiheuttaen tiilen sisällä painetta ja halkeilua. Kasvusto, kuten sammal, pahentaa tilannetta pitämällä tiilen pinnan kosteana ja edistäen veden imeytymistä, mikä lisää pakkasrapautumisen riskiä. Yhdessä pakkasrapautuma ja sammal nopeuttavat tiilien vaurioitumista ja lyhentävät katon käyttöikää. Lisäksi sammal sitoo kosteutta, mikä saattaa johtaa kattotiilien alla olevien rakenteiden lahoutumiseen. Kiinteistönomistajan on hyvä tiedostaa, että kotivakuutus ei yleensä kata tämän tyyppisiä vaurioita.

Elinkaarianalyysit, jotka on tehty Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Ruotsissa, osoittavat, että betonikattotiilet voivat kestää jopa 100 vuotta, jos niistä pidetään hyvää huolta. Siksi on sekä ympäristön että talouden kannalta järjetöntä vaihtaa betonikattotiiliä, jotka eivät monissa tapauksissa ole edes 40 vuotta vanhoja.

Kannattaako katto pestä painepesurilla?

Katon pesemistä painepesurilla ei suositella useista syistä:

1. Tiilien ja materiaalien vaurioituminen: Painepesuri voi aiheuttaa vaurioitumista kattotiiliin tai muihin kattomateriaaleihin. Korkea vedenpaine voi rikkoa tiilistä pintakerroksen, mikä tekee niistä huokoisempia ja alttiimpia kosteuden imeytymiselle sekä pakkasrapautumiselle.
2. Vesivuodot ja kosteusvahingot: Painepesuri voi pakottaa vettä tiilien alla oleviin rakenteisiin, mikä voi voi johtaa kosteusvaurioihin, homekasvuun ja lahovaurioihin, joita on vaikea havaita ennen kuin ne ovat aiheuttaneet merkittäviä ongelmia.
3. Sammaleen ja levien leviäminen: Painepesurilla pestessä sammaleen ja levien itiöt voivat levitä laajemmalle alueelle, mikä edistää niiden kasvua uusilla pinnoilla. Tämä voi pahentaa tilannetta, vaikka sammal ja levä poistettaisiinkin väliaikaisesti.
4. Poikkeukset: Jos katon kunto varmistetaan soveltuvan painepesuun ja mahdolliset puutteet on korjattu, voi kattohuollon ammattilainen pestä tiilikaton painepesurilla. Tällöin katto käsitellään kasvuston torjunta-aineella ja katon pinta uusitaan värillisellä pinnoitteella. Lue lisää tiilikaton pinnoituksesta >

Yli 30 000 kattohuollon kokemuksella olemme sitä mieltä, että kasvuston poisto tiilikatolta kannattaa tehdä kaapimalla enimmät sammaleet ensin mekaanisesti. Esikäsittelyn jälkeen irrotetut sammaleet, lehdet ja havunneulaset puhalletaan lehtipuhaltimella alas katolta, jonka jälkeen katolle levitetään Kerabit ProClean -kasvustontorjunta-ainetta matalapaineruiskulla.

Kerabit ProClean on bentsalkoniumkloridipohjainen kasvustontorjunta-aine, joka tehokkaasti tappaa kasvuston katolta ja vaikuttaa sen uudelleenkasvuun muokkaamalla mikroympäristöä vähemmän suotuisaksi happamissa olosuhteissa viihtyvälle yksisoluiselle kasvillisuudelle, kuten sammalelle, levälle ja jäkälälle. Aine on täysin biohajoava; jo 8 tuntia käsittelyn jälkeen noin 50 % aineesta on hajonnut, ja 25 päivän kuluttua 95 % on hajonnut. Aine luokitellaan helposti biohajoavaksi.

Bentsalkoniumkloridi, joka on alkyyli (C12-16) dimetyylibentsyyliammoniumkloridi -yhdisteen yleisempi nimi, on kvaternäärinen ammoniumyhdiste, jota käytetään laajalti desinfiointi- ja puhdistusaineissa. Se on tehokas mikrobisidi, joka vaikuttaa katolla olevaan yksisoluiseen kasvustoon hajottamalla solukalvoa, mikä johtaa kasvuston tuhoutumiseen. Kasvusto ei saa enää ravintoa, ja sammalet, levät ja jäkälät kuolevat välittömästi käsittelyn jälkeen. Kestää kuitenkin muutamasta kuukaudesta vuoteen, ennen kuin jäljelle jäänyt kasvusto liukenee kokonaan ja huuhtoutuu pois sadevesien mukana.

Vaikka Kerabit ProClean itsessään ei ole vahvasti emäksinen, sen käyttö voi muuttaa käsitellyn pinnan mikroympäristön pH-tasapainoa. Sammalet viihtyvät happamissa olosuhteissa, joten ympäristön pH-arvon muuttaminen vähemmän happamaksi heikentää sammalen kasvuedellytyksiä.

Sammalen poisto katolta ilman painepesua

1. Varaa ilmainen kuntotarkastus – Selvitämme katon kunnon ja huollon tarpeen.
2. Ennen työn aloittamista käydään läpi työturvallisuusasiat: katolle kulku, kiinnitysvarusteet, asianmukaiset työvaatteet, kengät sekä suojavälineet.
3. Enimmät sammaleet poistetaan katolta mekaanisesti ja puhalletaan alas katolta lehtipuhaltimella.
4. Jos katolla havaitaan rikkoontuneita kattotiiliä, ne vaihdetaan ehjiin.
5. Räystäskourut tyhjennetään.
6. Katolle levitetään biologisesti hajoava kasvustontorjunta-aine. Se imeytyy tiileen ja tuhoaa kasvuston vahingoittamatta kattoa. Katto ei ole puhdas välittömästi käsittelyn jälkeen, vaan puhdistuu tulevan vuoden aikana.
7. Lopuksi siivoamme jälkemme ja viemme jätteet mukanamme.

Kattojen puhdistukset onnistuvat parhaiten syksyllä tai keväällä. Kasvustontorjunta-aine kestää kosteutta hyvin eikä haihdu liian nopeasti kyseisinä vuodenaikoina.

Tiilikatto kannattaa käsitellä kasvustontorjunta-aineella noin neljän vuoden välein, olipa kyseessä vanha, uusi tai aiemmin pinnoitettu katto. Säännöllinen käsittely estää kasvuston kertymistä, jolloin katon huolto on edullisempaa ja hellävaraisempaa tiilille.