Millä perusteella valitsen – aluskermi vai aluskate?

Tiedätkö, mikä on aluskermin ja aluskatteen välinen ero? Entä millaisille katoille ne sopivat? Kysyimme Kerabitin tuoteryhmäpäällikkö Markus Kalaojalta ja selvitimme!

Kerabitin valikoimissa on tällä hetkellä 5 aluskermiä ja 3 aluskatetta, jotka soveltuvat jyrkille katoille. Mikä niitä erottaa ja millaisiin käyttökohteisiin ne sopivat?

– Valinta lähtee varsinaisesta katemateriaalista, sen ominaisuuksista ja siitä, onko se jatkuva vai epäjatkuva, Markus Kalaoja sanoo.

Kaikkien epäjatkuvien katteiden alle on asennettava vedenpitävä aluskate. Epäjatkuvia katemateriaaleja ovat esimerkiksi tiili, pelti ja bitumipaanu eli kattolaatta. Bitumipaanujen alla on aina oltava aluskermi, koska laatat vaativat kiinteän alustan. Sekä aluskermejä että roikkuvia aluskatteita voidaan käyttää puolestaan pelti- ja tiilikatteiden alla ratkaisusta riippuen.

– Epäjatkuvissa katteissa saumat eivät ole tiiviitä – ajatellaan vaikka tiilikattoa. Siinä ylhäältä valuva vesi kyllä pysyy rakenteista poissa, mutta tilanne on toinen, jos rankka sade tulee kovan tuulen saattelemana.

Toinen aluskatetta tai -kermiä vaativa tilanne syntyy kevättalvella, kun katolla on paljon lunta.

– Sulamisvedet jäävät lumikuorman takia paineenalaisiksi, jolloin vesi saattaa liikkua mihin suuntaan tahansa.

Erityisesti peltikatoilla on otettava myös kondensoituminen huomioon.

– Korkeat lämpötilavaihtelut tai korkea ilmankosteus etenkin kevättalvella tai syyskaudella tiivistävät katteen alapinnalle kondenssivettä, joka poistuu katolta hallitusti aluskatetta pitkin.

Katemateriaalin lisäksi valintaa määrittelevä tekijä on katon kaltevuus. Mitä jyrkempi katto on, sitä kevyemmällä aluskatteella pärjää, sillä painovoima hoitaa veden tehokkaammin pois katolta.

– Loivemmilla kattokaltevuuksilla vaaditaan enemmän paksuutta ja kestävyyttä. Silloin valinta kohdistuu aluskermiin. Suosituksia kannattaa katsoa joko katemateriaalin tai aluskatteiden valmistajien kotisivuilta. Myös Kattoliiton “Toimivat katot” -julkaisu on hyvä puolueettoman tiedon lähde, Kalaoja vinkkaa.

Mitä eroa on aluskermillä ja aluskatteella?

Maallikon silmään paksuus on merkittävin ero näillä kahdella – aluskermillä ja aluskatteella – mutta eroja on itse materiaalissakin.

– Aluskermi on aina valmistettu bitumista, joka on vahvistettu lasikuitu- tai polyesteritukikerroksella. Aluskate on puolestaan kevyempi ja usein monikerroksisesta muovista tai kankaasta valmistettu. Muovisessa tai kankaisessa aluskatteessa voi olla myös tukiverkko tuomassa lisää kestävyyttä.

Myös asennustavassa on eroa – aluskermi on asennettava kiinteän alustan, kuten raakaponttilaudoituksen tai levytyksen päälle. Aluskate sen sijaan asennetaan kattotuolien väliin roikkuvaksi.

– Roikkuva asennus tarkoittaa sitä, että kate on 2-3 senttiä notkollaan kattotuolien välissä. Varsinaisen katteen ja aluskatteen väliin päässyt vesi valuu tätä notkoa myöten pois katolta.

Mitä muuta pitää valinnassa ottaa huomioon?

Vaikka aluskermi ja aluskate eivät näy ulospäin, ovat ne olennaisen tärkeitä katon toimivuuden kannalta. Yleisin virhe on se, että valitaan liian kevyt aluskate suhteessa katemateriaalin kestävyyteen.

– Jos katteen odotettavissa oleva elinkaari on 50 vuotta ja aluskatteen 30 vuotta, pitää koko katto uusia 20 vuotta etuajassa aluskatteen takia.

Katon komponenttien pitää siis toimia yhdessä. Toinen usein toistuva virhe on kevyehkön aluskatteen käyttäminen työmaan väliaikaisena sääsuojana.

– UV-säteily on varsinkin monille roikkuville aluskatteille armoton ja siksi tällainen aluskate pitäisi saada peitettyä mahdollisimman pian, Kalaoja muistuttaa.

Jos on tiedossa, että katon asennuksessa menee syystä tai toisesta pitkään, olisi syytä käyttää kiinteää alustaa ja bitumista aluskermiä. Monet Kerabit-aluskermit kestävät jopa talven rasitukset, jolloin rakennus voi talvehtia hyvin aluskermin varassa ja varsinainen vesikate voidaan asentaa vasta keväällä.

– Bituminen aluskermi ja kiinteä alusta on aina kestävämpi ratkaisu kuin roikkuva aluskate. Aluskermin läpivienneissä käytetään pääsääntöisesti läpivientiosia, joissa on leveä liitoslaippa, johon voidaan liittää aluskermi tiiviisti kiinteän alustan päälle liimaamalla. Roikkuvissa aluskatteissa kiinteän alustan puutuessa läpivientejä joudutaan toteuttamaan paljon teippaamalla.

Millaisten vesikatteiden alle Kerabit-aluskermit ja -aluskatteet voidaan asentaa?

Bitumista aluskermiä voi käyttää kaikkien vesikatemateriaalien ja kaltevuuksien kanssa, kun vesikatteen alusta on kiinteä. Peltikatteiden alle löytyy erinomaisia fleecepintaisia aluskermejä, jotka eivät vahingoita tai tylsytä peltisepän työkaluja.

Roikkuvia aluskatteita käytetään ruoteiden päälle asennettavien katemateriaalien kanssa, esimerkiksi tiili- ja peltikatoille, kunhan kaltevuutta on katolla riittävästi.

– Loivimmilla kattokaltevuuksilla, noin 1:7 – 1:10, ei voida käyttää roikkuvaa aluskatetta vaan tarvitaan aina kiinteälle alustalle asennettava aluskermi.

Millaiset olosuhteet vaaditaan asennukseen?

Monissa aluskermeissä ja aluskatteissa on itseliimautuvat reunat, jotka tekevät asentamisesta vaivatonta myös tee-se-itse-rakentajalle.

– Liimareunaisten tuotteiden kanssa optimilämpötila asennukselle on 10 astetta tai yli. Kylmemmissä oloissa voidaan aluskermien liimareunojen tarttumista auttaa kevyesti kuumailmapuhaltimella. Mutta silloin puhutaan tulityövälineestä, jolloin tulee tarkistaa, tarvitaanko tulityökortti ja tulityölupa. Pakkasella suosittelemme ammattilaisten asennettavaksi tarkoitettuja, hitsattavia aluskermejä, Markus Kalaoja kertoo.