Mitä maavoimalan suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon?
Oletko harkinnut maapohjaisen aurinkovoimalan rakentamista, mutta pohdit mitä kaikkea suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon?
Näiden kysymysten avulla selvität, voiko voimalan rakentaa ajatellulle paikalle ja mikä se maksimikapasiteetti tulisi olemaan.
Millainen käytettävissä oleva maa-alue on?
Helposti voisi ajatella, että maavoimalan voisi sijoittaa vaikkapa metsäpalstalle. Metsä on kuitenkin kaukana täydellisestä rakennuspaikasta – se vaatii paljon työtä ennen kuin itse voimalan rakentamiseen voi ryhtyä. Maavoimalan paras sijainti on esimerkiksi joku entuudestaan rakennettu, valmiiksi tasainen alue, kuten parkkipaikka, lastausalue tai vaikkapa vanha kasvihuoneen tai muun rakennuksen pohja. Myös hallanarat pellot tai heikosti tuottavat tulvapellot ovat hyviä alueita maavoimaloille.
Kannattaako investoida itse vai vuokrata maa-alue sijoittajalle?
Jos pelto on vuokrattu ulos, on sen normaali hehtaarituotto maanviljelyksessä noin 1500 euroa vuodessa. Maavoimalalle ulosvuokrattuna tuotto-odottama on tuplat siitä. Mutta jos investoit itse, voi tuotto olla vielä huomattavasti suurempi.
On kuitenkin huomioitava, että sähkön hinta vaikuttaa laskelmiin merkittävästi. Kun investoit itse, kannattaa samalla varautua rahoittamaan voimalaa omasta kukkarosta silloin kun sähkön hinta on budjetoitua merkittävästi alhaisempi. Mitä pidempiaikaisesta rahoituksesta on kyse, sitä pienempi tämä riski on.
Voimala maksaa joka tapauksessa itsensä takaisin, mutta vaihteluväli voi olla 4-12 vuotta sähkön hinnasta riippuen. Ja mitä huonompi maailmantilanne on, sitä todennäköisemmin sähkö on kallista. Silloin investointi maavoimalaan on erittäin kannattavaa. Huomioitavaa että aurinkovoimalan tuotto syntyy aurinkoiseen aikaan jolloin sähkönpörssihinta on korkeimmillaan ja tuulivoiman tuotanto yleensä vähäistä.
Millainen kapasiteetti paikallisessa sähköverkossa on?
Sähköverkon kapasiteetti saattaa asettaa rajoituksia hankkeelle silloin, kun aurinkovoimalan tuottamaa sähköä ei käytetä itse vaan myydään. Siksi tarjolla oleva siirtokapasiteetti on syytä tarkistaa huolellisesti paikallisen verkkoyhtiön kanssa. Samalla on syytä pohtia myös maakaapelointia, eli sitä miten sähkö johdetaan kentältä kiinteistön sähkökeskukseen.
Minkä kokoinen maavoimala kannattaa rakentaa?
Kokoa voi pohtia myös tarpeen kannalta – pienempien 50-100 kWp voimaloiden tuottama sähkö kuluu tavallisesti tuottajan, esimerkiksi maatilan omaan kulutukseen. Suurempien voimaloiden tuotto menee puolestaan tyystin myyntiin. Mutta jos aurinkovoimala on rakennettu teollisuuslaitoksen yhteyteen, käyttää laitos tuotetun vihreän sähkön yleensä itse.
Pieniä 50 kWp -voimaloita on Suomessa satoja, yli 500 kWp -voimaloita kymmeniä kun taas yli 1 MWp -voimaloita on tätä kirjoitettaessa keväällä 2023 kymmenkunta.
Maavoimalan kokoa rajoittaa paitsi sähköverkon kapasiteetti, myös käytettävissä oleva maapinta-ala. Esimerkiksi 50 kWp voimala vaatii noin 400 m2 pinta-alan käyttöönsä, kun taas suuren 2 MWp voimalan tarpeisiin tarvitaan maata jo hehtaarin verran.
Millaisia vaiheita maavoimalan rakentamisprosessissa on?
Suunnittelun ja rakentamisen vaiheet voidaan jakaa seuraavasti:
- Maa-alueen kartoitus ja voimalan piirtäminen alueelle
- Toimenpideluvan tai rakennusluvan hankkiminen
- Maatyöt ja paneelikentän perustukset betoni- tai ruuvipaaluilla
- Telineiden ja paneelien asennus
- Sähkötyöt
- Käyttöönotto
- Mittaukset ja mittauspöytäkirja
- Verkkoyhtiön lupa
- Luovutus ja käynnistys
- Viranomaisen tekemä varmennustarkastus 3 kuukauden sisällä valmistumisesta yli 20 kwh voimaloissa
Tyypillisesti maavoimalahankkeiden rakentamispäätöksestä kuluu noin puoli vuotta ennen kuin voimala alkaa tuottamaan sähköä. Maailmantilanteesta riippien komponenttien toimitus saattaa kestää ja asennusjonot olla pitkiä. Myös verkkoyhtiöiden varautuminen suurten aurinkovoimaloiden verkkoon kytkemiseen kestää 6-9 kuukautta.
Muista myös riskit!
Vaikka pellolle olisikin tehty maaperätutkimus, ei pelto välttämättä kuitenkaan ole tasarakenteinen. Maaperässä voi olla esimerkiksi savikuplia ja pinnassa olevaa savea. Silloin perustuksen tekeminen on vaikeampaa, sillä perustuksen on aina tukeuduttava kovaan maaperään. Tämä saattaa vaatia pitkiä paaluja, mutta kallioisessa maaperässä myös kallioankkureita. Lisäksi on paikalliselta verkkoyhtiöltä tarkistettava ettei asennusalueella ole sähkökaapeleita.
Jätä yhteydenottopyyntö
Haluatko kasvattaa kiinteistösi arvoa? Tarvitsetko tietoa tuotteistamme tai palveluistamme? Täytä ja lähetä oheinen lomake, niin otamme sinuun pikimmiten yhteyttä.
