Teollisuuskohteiden pinnoitukset vaativat teknistä asiantuntemusta

Kestävä ja tarkoitukseensa sopiva pinnoite on olennainen osa vaativien teollisten prosessien toimivuutta. Siksi on tärkeää valita kumppani, jolla on sekä osaamista että kokemusta.

Kerabit Pinnan teollisuuskohteet hoitaa vuonna 2021 ostettu E. Voutilainen.

– Voutilaisen ensimmäinen teollisuuskohde oli 60-luvun lopussa Uimaharjun sellutehdas. Sitä seurasi 70-luvulla laaja ja vaativa ydinvoimalahanke, sitä perua on vahva ruiskumaalaamisen ja metallin maalaamisen osaamisemme, asiantuntija Minna Väyrynen kertoo.

Voimala oli aikansa haastavimpia hankkeita.

– Jo silloin olimme kehityksen kärjessä, vaatimustaso oli jo tuolloin tosi kova siviilimaailmaan verrattuna. Noilta ajoilta on peräisin myös tiukka prosessiorientaatiomme ja tinkimätön tekemisten dokumentaatio. Kaikesta pidettiin kirjaa ja kaikki oli jäljitettävissä – kuten tänäkin päivänä.

Oikea pinnoite oikeaan kohteeseen

Suuremmissa hankkeissa käytetään tavallisesti ulkopuolista konsulttia rakenteiden kuntotarkastukseen ja tehtävän pinnoitetyön määrittämiseen. Tuolloin valmis työselitys tai -suunnitelma on olemassa ja eteneminen on suoraviivaista. Mutta usein tarvitaan lisäksi urakoitsijan asiantuntemusta.

– Määrittelemme esimerkiksi käytettävät materiaalit, miten paljon työhön menee aikaa ja kuinka pitkään pinnoitteen voi olettaa kestävän, Minna Väyrynen listaa.

Kaikki lähtee kuitenkin pohjamateriaalista ja kohteen käyttötarkoituksesta.

– Onko kyse betonista vai metallipinnasta? Pintakäsittelyalalla yritykset ovat usein erikoistuneet jompaankumpaan. Me poikkeamme valtavirrasta, koska pinnoitamme teollisuuden tarpeisiin molempia.

Sekä metallille että betonille on omat ohjeistuksensa ja standardinsa, joissa lukitaan esimerkiksi esikäsittelyt ja muut huomioon otettavat asiat.

– Teräspinnoissa esikäsittelyyn vaikuttaa esimerkiksi ruostumisaste, käytetty metalliseos, tulevan pinnoitteen tyyppi sekä se millaisia lämpötiloja pinnoitteen on kestettävä.

Betonissa on tärkeää tietää sen kosteus sekä puristus- ja vetolujuus. Myös betonin iällä ja karbonisoitumisasteella on oma vaikutuksensa, raudoituksesta ja sen kunnosta puhumattakaan.

– Betoni on metallia haastavampi pinnoitettava. Siihen liittyy enemmän muuttujia, koska betonipinta on joka kerta hieman erilainen, käsityönä tehty. Metalli on ennalta arvattavampi, toteaa Väyrynen.

Pinnoiteurakoitsijan pysyttävä kehityksessä mukana

On asiakkaan etu, että pinnoiteurakoitsija pysyy jatkuvasti jyvällä tuotteiden ja teknisten ratkaisujen välisistä eroavaisuuksista.

– Pinnoite on onnistunut, kun se täyttää asiakkaan asettamat vaatimukset. Meillä on paljon materiaalitoimittajia ja samaan tarkoitukseen sopii yleensä useampi tuote. Tosin jotkut saattavat olla todettu esimerkiksi kemikaalirasitustesteissä teknisiltä ominaisuuksiltaan toisia paremmiksi.

Lopullisen pinnoitteen laatua arvioidessa on myös syytä käyttää hyväksi asiantuntijoita.

– Tekniset, kemikaaleja kestävät pinnoitteet voivat olla hyvin vaikeita työstää ja levittää. Siksi ne saattavat olla ulkonäöltään kaukana täydellisestä vaikkapa kiillon tai pinnan sileyden suhteen. Tärkeintä on kuitenkin se, että pinnoite kestää kemiallisia tai mekaanisia rasituksia moitteetta.

Myös käyttöturvallisuudesta on pidettävä huolta.

– Pinta ei saa erityisesti prosessiteollisuudessa olla liukas märkänäkään. Kitkaa voidaan lisätä karhennuksella tai tuotteella, josta ei lähtökohtaisesti tule liian sileää. Lisäksi on syytä huomioida puhtaanapito – liian karheata pintaa on vaikea puhdistaa.

Pinnoittaminen on herkkä taiteenlaji

Onnistuminen vaatii oikeita lähtötietoja ja olosuhteita. Jotta päästään optimaaliseen lopputulokseen, pitää urakoitsijan osata kysyä oikeat kysymykset.

– Jos lähtötiedot vaikkapa pohjan laadun tai pinnoitteelle asetettujen vaatimusten suhteen ovat vääriä, ei tuloskaan voi olla täydellinen.

Suunnittelussa on oltava tiedossa kaikki rasitukset, joille valmis pinnoite altistuu.

– Tämä tarkoittaa kemikaaleja ja mekaanista rasitusta, mutta myös lämpötilojen aiheuttamaa rasitusta.

Myös esikäsittelyssä pitää olla tarkkana, sillä väärin valmisteltuun pohjaan ei mikään pinnoite tartu kunnolla.

– Pinnoitteet kiinnittyvät metalleihin mekaanisesti. Jos pinnan profiili on väärä, jää tartunta heikoksi. Betonissa käy samoin, jos betoniliima jää pinnasta poistamatta.

Työnaikaiset olosuhteet vaikuttavat nekin lopputulokseen. Varsinkin ulkona tehtävissä töissä haasteita riittää, mutta niitä saattaa on myös tiloissa, joissa teollinen prosessi tuottaa paljon lämpöä.

– Lämpöä on oltava riittävästi, mutta ei liikaa ja ilmankosteuden on pysyttävä hallinnassa. Olosuhteiden seuraaminen ja dokumentointi on tärkeää.

Millä perusteella pinnoituskumppani pitäisi valita?

– Koska kyse on usein teollisen prosessin kannalta kriittisistä asioista, kannattaa ammattitaitoiseen ja kokeneeseen kumppaniin panostaa. Sellaiseen, jonka kanssa myös selviää mahdollisista yllätyksistä, Väyrynen vinkkaa.

Minna Väyrynen tuli E. Voutilaiselle parikymmentä vuotta sitten ja hoiti vuodesta 2007 toimitusjohtajan tehtäviä, kunnes siirtyi yrityskaupan myötä asiantuntijaksi loppuvuodesta 2022.

– Kauppatieteilijänä minun piti aluksi sukeltaa syvällisesti tekniikkaan ja detaljeihin. Matka on ollut mielenkiintoinen!