Onnistumisen resepti: tarkka suunnittelu ja ratkaisukeskeisyys
Hietalahdenranta 13 muutettiin toimistotalosta korkealaatuiseksi asuintaloksi. Projektin aikana talo purettiin alkutekijöihinsä ja rakennettiin uusiksi uutta vesikattoa ja edustavaa julkisivua myöten. Urakka oli monin tavoin vaativa, joten huolellinen suunnittelu ja mallikas yhteistyö olivat avaimet onnistumiseen.
Hietalahdenrantaan nousi 1950-luvulla moderni 8-kerroksinen toimistotalo. Talo tunnettiin Yhtyneiden kuvalehtien toimitalona, jossa sijaitsivat muun muassa Seuran, Suomen Kuvalehden ja Kotilieden toimitukset.
2020-luvulla rakennus sai kokonaan uuden elämän, kun se muutettiin asuinkäyttöön ja saneerattiin pääurakoitsija Peabin johdolla täydellisesti. Kaiken kaikkiaan kyse oli mittavasta projektista, jossa kohteen kevyet rakenteet, julkisivut sekä vesikatto ja talotekniikka uusittiin kauttaaltaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.
– Aluksi koko talo purettiin ihan atomeiksi, sillä siihen jäi pelkkä betonirunko paikoilleen, Peabin vastaava työnjohtaja Toni Salojärvi muistelee.
Kaiken kaikkiaan projekti kesti vajaat kolme vuotta. Ensimmäinen vuosi kului kehitys- ja suunnittelutyössä sekä purku- ja rungonmuutostöissä, joissa muun muassa siirrettiin hissikuilua ja purettiin pois yksi rappukäytävä. Varsinainen rakennusvaihe vei siis parisen vuotta.
Osaaminen painoi julkisivu-urakoitsijan valinnassa
Kerabit Julkisivut toteutti rakennuksen kadunpuoleisen julkisivun, johon ennen varsinaista julkisivuverhousta tehtiin ensin rankarakenteinen termoseinä lämmöneristyksineen, tuulensuojalevyineen ja sadetakkipelteineen.
– Kerabit Julkisivut valikoitui tekijäksi, sillä he olivat aktiivisia tarjousvaiheessa ja hinnoittelu oli sen tyyppistä, että tämä voisi onnistua. Minulla oli myös hyvät kokemukset aikaisemmilta työmailta. Olen käyttänyt heidän joukkuettaan erityisesti silloin, kun ollut jotain vähän hankalampaa, sillä heillä on kyky vastata, kun tehdään jotain haastavampaa, jonka pitää oikeasti onnistua, Toni Salojärvi valottaa.
Kadunpuoleisen julkisivun lisäksi Kerabit Julkisivut oli mukana monessa muussa. Sisäpihan puolelle asennettiin sementtikuitulevyä, tehtiin pellityksiä sekä viimeistelytöitä, kuten messinkisten jalkalistojen asennusta.
Ennennäkemätön kivijulkisivu, vaativin piilokiinnityksin
Hietalahdenranta 13:n julkisivu on siinä mielessä erityinen, että siinä on ensimmäisen kerran Suomessa käytetty Dekton-kivipuristelevyä. Materiaalia on aiemmin hyödynnetty esimerkiksi keittiötasoissa ja kylpyhuoneissa, joissa on haluttu suurta, esimerkiksi koko seinän kokoista laattaa.
– Dekton oli arkkitehdin valinta. Tukholmassa sitä on käytetty julkisivuissa, mutta Suomessa tosiaan ensimmäistä kertaa tässä kohteessa. Materiaalina se tuntuu olevan vaikkapa sementtikuitulevyihin verrattuna huomattavasti kovempaa ja jämäkämpää ja vaikuttaa erittäin ryhdikkäältä, Toni Salojärvi toteaa.
Dekton on erittäin kova materiaali, joten sen työstäminen työmaalla on lievästi sanottuna haastavaa.
– Siksi pyrittiin siihen, että jok’ikinen levy oli sahattu jo tehtaalla tismalleen oikeaan mittaan, ja siinä onnistuttiinkin. Hyvän suunnittelun ansiosta niitä ei pitänyt yhtään sovitella työmaalla, vaan ne menivät nätisti paikoilleen. Julkisivu tehtiin piilokiinnityksillä, mikä tietysti asetti omat haasteensa, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä, Kerabit Julkisivujen projektijohtaja Jyrki Reijola muistelee.
Dekton on kovuutensa lisäksi myös erittäin painava materiaali, mikä Jyrki Reijolan mukaan osaltaan aiheutti päänvaivaa suunnitteluvaiheessa.
– Yksi levy saattoi painaa noin 70 kg, joten olimme varautuneet nostamaan levyjä seinälle erilaisilla nostohärveleillä. Loppujen lopuksi osoittautui helpoimmaksi ja nopeimmaksi tavaksi, että asentajat nostivat ne paikoilleen ihan käsivoimin.
Pinnan alla piilee sadetakkipelti
Yleensä puu- tai teräsrunkoisessa talossa on ennen varsinaista julkisivuverhousta uloimpana kerroksena tuulensuojalevy ilmarakoineen. Hietalahdenranta 13 sijaitsee kuitenkin aivan meren äärellä ja tuulille alttiina, joten julkisivuun lisättiin yksi ylimääräinen rakennekerros, joka ei ole kovin yleinen.
– Tähän tehtiin vielä yksi ylimääräinen kerros tiiveyden varmistamiseksi eli tuulensuojalevyn ja tuuletusraon päälle tehtiin vielä sadetakkipelti eli vesitiivis pellitys, jolla parannettiin säänkestävyyttä ja vedenpitävyyttä. Kun siinä piti ottaa huomioon kaikki ikkunaliittymät, sen suunnittelu oli aika kiharaista, jotta kaikki ymmärsimme, miten yksityiskohdat saadaan tehtyä siten, että rakenne pitää veden mutta myös tuulettaa alustarakenteen, Toni Salojärvi taustoittaa.
Hyvä suunnittelu oli onnistumisen edellytys
Toni Salojärvi kertoo, että suunnittelun merkitys oli Hietalahdenrannassa poikkeuksellisen suuri.
– Tämä oli elämäni työläin yksittäinen suunnittelunohjausprojekti. Esimerkiksi julkisivu vaati paljon yhteistä suunnittelua, vaikka näyttää yksinkertaiselta. Aika monta palaveria istuttiin ja mietittiin, miten se saadaan mitoitettua ja miten se saadaan siellä pysymään. Lisäksi detaljiikkaa oli yllättävän paljon, kun seinärakenteessa oli termorankaseinän lisäksi sadetakkipeltiä ja ilmarakoa moneen suuntaan sekä ikkunoiden sovitusta ja paljon, paljon muuta. Emme päästäneet suunnittelijoita helpolla, mutta se onneksi tuotti hyvän lopputuloksen. Saatiin hienoja asuntoja aikaiseksi siinä ajassa, mitä oli sovittu.
– Tykkäsin tässä urakassa ennen kaikkea siitä, että kun kaikki oli suunniteltu kunnolla, niin työ sujui hyvin telineillä ja nostimilla. Ennakointi on tosi arvokas asia, sillä todella kalliiksi tulee, jos työt pysähtyvät, kun pitää ruveta suunnittelemaan Jyrki Reijola säestää.
Asenne ratkaisee aina
Toni Salojärvi on tyytyväinen kitkattomaan projektiin ja onnistuneeseen lopputulokseen, jotka toteutuivat paitsi huolellisella suunnittelulla, myös hyvässä hengessä sujuneella yhteistyöllä.
– Projekti meni kaiken kaikkiaan oikein hyvin, ja yhteistyö Kerabit Julkisivujen kanssa oli mallikasta. Asennusjoukkue oli hyvä, kuten myös työn- ja projektinjohto. Heidän asenteensa oli määrätietoinen, mutta samalla hyvällä tavalla sovitteleva. Kiitosta antaisin erityisesti ratkaisukeskeisyydestä. Ei rutistu turhasta ja ongelmien asemesta pyrittiin löytämään keinoja päästä eteenpäin. Kiitosta voi antaa myös ennakkoluulottomuudesta. Ei säikähdetty tai panikoitu, vaikka vaadimme paljon suunnittelulta. Pikemminkin mentiin yhdessä askel kerrallaan, ja sieltä se yhteinen sävel sitten löytyi, Toni Salojärvi summaa.
