Kiasman peruskorjaus oli vaativa mutta miellyttävä haaste
Nykytaiteen museo Kiasman peruskorjaushankkeessa on kunnostettu rakennuksen vesikatot sekä julkisivut ja tehty useita pienempiä uudistuksia rakennuksen sisällä. Tämän ansiosta yleisö pääsee kokemaan taidetta entistä ehommissa tiloissa ja aiempaa miellyttävämmissä olosuhteissa.
Yhdysvaltalaisen Steven Hollin suunnittelema Kiasma on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen Suomessa. Peruskorjauksen tavoitteena on ollut säilyttää alkuperäisen arkkitehtuurin ominaispiirteet.
Ainutlaatuinen ja vaativa projekti
Sen lisäksi että Kiasma on arkkitehtonisesti arvokas kansallinen monumentti, se on ollut muotojensa ja rakenteidensa tähden poikkeuksellisen haastava kohde, jossa ei ole voinut soveltaa aiemmista hankkeista kertynyttä kokemusta tai hiljaista tietoa.
– Kiasma on hyvin erikoinen ja siinä on niin paljon ainutlaatuisuutta, että tekemisen luonne on perustunut hyvin tarkkaan suunnitteluun. Suunnitelmia on pitänyt tuottaa paljon enemmän kuin keskivertohankkeessa, Kiasman peruskorjauksen pääurakoitsijan Rakennus Aholan vastaava työnjohtaja Tommi Nick kertoo.
Vaikeuskerrointa on kasvattanut se, että Kiasma on 1990-luvulla rakennettu noudattamalla sen aikaisia vaatimuksia, jotka ovat nykytietämyksen mukaan puutteellisia esimerkiksi tiiveyden osalta. Ikäviltä yllätyksiltä, kuten vesivahingoilta, ei olekaan vältytty. Matkan varrella tuli vastaan myös tilanteita, joissa huomattiin, ettei kaikkia rakenteita ollut toteutettu alkuperäisten rakennussuunnitelmien mukaisesti.
– Kiasma on ollut rakennusteknisesti haastava myös siitä syystä, että se on pitänyt toteuttaa arkkitehtuurin ehdoilla, eikä rakennus saa arkkitehtonisista syistä kasvaa mihinkään suuntaan. Kun Kiasma rakennettiin, rakennetekniikka oli tavallaan yksioikoisempaa. Nykyajan kriteereillä toteutetussa peruskorjauksessa aiheutti rakennussuunnittelijoille päänvaivaa muun muassa se, miten vanhojen ohuempien rakenteiden tilalle saataisiin mahdutettua tämän päivän laatukäsityksiä vastaavat rakenteet, Tommi Nick muistelee.
Peltikaton alla piilee monikerroksinen rakenne
Kiasman peruskorjauksessa aliurakoitsijana toiminut Kerabit Julkisivut on tehnyt varsinaisen titaanisinkkipeltikaton alla olevan rakenteen.
– Kiasman tapauksessa vesikatto tosin menee poikkeuksellisesti maahan saakka, joten katto on samanaikaisesti myös osa julkisivua. Peruskorjauksessa koko rakenne avattiin juuriaan myöten ja tehtiin uusiksi, toimitusjohtaja Kimmo Ripatti kuvailee.
Katon alla olevassa rakenteessa on monta kerrosta, ja se muodostuu muun muassa villasta, teräsrangoista, vanerista ja puutavarasta. Kyseinen rakenne on tuttu uudisrakennuskohteista, mutta Rakennus Aholan korjaushankkeissa se on tullut vastaan harvemmin.
– Meille ei ole kertynyt hirveästi kokemusta sellaisista rakenteista, sillä tyypilliset korjauskohteemme ovat usein toistasataa vuotta vanhoja täystiilitaloja, joissa on massiivitiiliseinät ja rappauksia. Siksi päädyimme antamaan vesikaton alla olevan rakenteen tekemisen aliurakoitsijalle. Ripattiin päädyimme ennen kaikkea siksi, että monikerroksiset rakenteet ovat heidän leipälajinsa ja heillä oli hyvä näkemys siitä, miten korjaukset kannattaa tehdä, Tommi Nick valottaa.
Laatu ratkaisee
Kerabit Julkisivut valikoitui peltikaton alla olevan rakenteen tekijäksi ennen kaikkea laatukriteerein.
– Toki hinnallakin on vaikutusta, mutta Kiasman tyyppisessä kohteessa ainakin puolet hankintapäätöksestä perustuu laatukriteereihin. Urakkaneuvotteluissa arvioimme laatua urakoitsijan esittämien näkemysten perusteella sekä yrityksen ja siellä työskentelevien henkilöiden referenssien kautta. Ripatti oli kaikin puolin melko selvä valinta, Tommi Nick summaa.
Laatuajattelu hankinnassa on Tommi Nickin mukaan toimiva malli.
– Aloitushinta voi tietysti olla kovempi, kun laatua tehdään, mutta toisaalta yllätyksiä aikataulujen tai kustannusten suhteen tulee sitten vähemmän.
Katseen kestävää jälkeä myös pinnan alla
Tommi Nick kertoo olevansa tyytyväinen sekä yhteistyöhön Kerabit Julkisivujen kanssa että työnjälkeen.
– Urakka on edennyt hyvin. Omasta näkökulmastani heidän työnsä on itse asiassa jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä urakka on heidän osaltaan sujunut kitkatta, ja he ovat olleet hyvin itseohjautuvia. Työnjälki on ollut hyvää ja tarkkaa, joten siltäkin osin valinta osui täysin oikeaan.
– Erityiskiitosta voisin antaa siitä, että peltikaton alle jäävät rakenteet on tehty silmää hivelevän hienosti. Ripatin urakkahan loppuu peltikaton alle jäävään rakolaudoitukseen, ja se on todella hienon näköinen. On ilo nähdä, miten laudat on saatu kääntymään ja taipumaan kaarevaan ja erikoiseen muotoon, joka ei ole lainkaan tyypillinen laudalle, Tommi Nick jatkaa.
Myös Kimmo Ripatti hyrisee tyytyväisyyttään, että on päässyt mukaan kansallisesti ainutlaatuiseen korjaushankkeeseen.
– Kiasma oli meille vaativa mutta erittäin miellyttävä haaste. Onhan se hienoa saada jättää oma pieni jälkensä suomalaiseen monumenttiin.
